Kierrätyspolttoainelastien logistiikkaketjun hallintaa parannetaan
Kesän aikana Loviisan satamasta on valitettavasti aiheutunut voimakasta hajuhaittaa lähialueen asukkaille. Syynä on ollut sataman kautta kulkenut tietty jätepaalierä, joka saapui satamaan useammalla laivauksella. Jätettä käytetään energian tuotannon polttoaineena lämpölaitoksissa. Hajuhaittaa aiheuttaneessa erässä oli kyse vanhasta RDF* polttoaineesta, joka sisälsi myös käsittelemätöntä ruokajätettä. Normaalisti edelleenkuljetus satamasta tapahtuu 1–2 päivän aikana, mutta toimitusketju häiriytyi, eikä polttoainetta pystytty toimittamaan normaalilla nopeudella eteenpäin.
Loviisan satama, satamaoperaattorit ja lastintuojat pahoittelevat kesällä koettua hajuhaittaa. Satamassa ei ole enää erityistä hajuhaittaa aiheuttaneita paaleja. Loviisan Satama, satamaoperaattori ja lastintuojat ovat tehneet kaiken voitavansa, jotta vastaavaa ei enää tapahdu.
• Jätteentuojien kanssa on käyty läpi käsittelemätöntä ruokajätettä sisältävien polttoainepaalien rajoituksia ja tarkennettu niitä.
• Vastaanottolaitosta on pyydetty priorisoimaan hajuhaittaa aiheuttavat lastit.
• Hajuhaittaa aiheuttaneita lasteja, joiden edelleenkuljetus on viivästynyt, siirrettiin varastoon hajuhaitan minimoimiseksi.
• Satamaoperaattori on varannut purkulaiturin vierestä varaston, jonne paalit saadaan suojaan, mikäli ongelmia edelleenkuljetuksessa vielä tapahtuisi.
• Jätteentuoja on sopinut vastaanottavan laitoksen kanssa toimenpiteistä kuljetusketjun parantamiseksi.
Jätetuontierällä on Sykkeen myöntämä tuontilupa ja Loviisan Satamalla on ympäristölupa kyseiselle jätekoodille. Normaalistikin satamatoiminnasta voi aiheutua hetkellistä hajuhaittaa.
Jatkossa panostamme entistä enemmän logistiikkaketjun kokonaisuuden hallintaan ja hyvään ennakkosuunnitteluun, jotta kuljetukset tapahtuisivat mahdollisimman häiriöttömästi ja koetut haitat saadaan minimoitua.
Kierrätyspolttoaineen tuonti turvaa energian riittävyyttä Suomessa
Jätepolttoaine on pääosin uusiutuvaa energiaa, ja sen hyödyntäminen auttaa Suomea luopumaan fossiilisista polttoaineista ja varmistamaan energian riittävyyden.
Kiertotalouslasteja kulkee useiden Suomen satamien kautta lämmitysenergian tuotantokäyttöön. Koska Suomi on käytännössä saari, tapahtuu logistiikka laivoilla. Euroopan sisällä jätemarkkinat ovat kansainväliset, mutta tarkasti valvotut.
Jätteen energiahyödyntäminen on tehokas ja resurssiviisas tapa päästä kierrätyskelvottomasta jätteestä eroon. Kaikissa Euroopan maissa ei ole riittävästi resursseja hyödyntää kaikkea polttoaineeksi kelpaavaa jätettä, ja maat maksavat mm. suomalaisille jätteenpolttolaitoksille siitä, että ne ottavat jätteet vastaan. Jätettä kannattaa tuoda Suomen kaltaisiin maihin, missä sen energiakäytön hyötysuhde on hyvä, jopa yli 90 prosenttia. Energiahyödyntämisen ainut ja paljon huonompi vaihtoehto on kaatopaikkasijoittaminen, mistä syntyy erittäin haitallisia metaanipäästöjä.
Suomessa jäte päätyy tehokkaille polttolaitoksille, joissa meille syntyy esimerkiksi sähköä ja lämpöä.
Suomen lämpöhuollon huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että olemassa olevaa laitoskantaa voidaan käyttää tehokkaasti ja polttoainetta riittää. Samoin on tärkeää, että polttoaineiden toimitusketjut toimivat kitkattomasti.
Loviisan satama mahdollistaa kiertotaloustoimintoja sekä vihreää siirtymää. Useat eri toimijat kuljettavat sataman kautta Suomeen ja ulkomaille erilaisia kiertotalousartikkeleita. Kierrätyspolttoainelasteja Loviisan Sataman kautta on tuotu Suomeen 2 vuoden ajan Euroopan eri maista. Vuonna 2023 Loviisan sataman kautta kulkeneilla bioenergiatuotteilla (metsähake, energiapuu, kierrätyspolttoaineet, puupelletit) vähennettiin n. 229 000 tonnia CO² energiantuotannon päästöjä verrattuna kivihiilellä tuotettavaan energiaan.
* RDF-polttoaine (refuse derived fuel): kuivaa, yhdyskuntajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettua polttoainetta. Koostuu pääasiassa muoveista, pahvista ja vastaavan kaltaisista jakeista, joita ei ole pystytty muulla tavoin hyötykäyttämään.