Usein kysyttyä
Klikkaa kysymystä, niin saat vastauksen näkyviin!
Melu, ilmanpäästöt, alusjätteet ja toiminnan vesistövaikutukset ovat satamatoiminnan pääasiallisia ympäristövaikutuksia.
Loviisan satamalla on ympäristönsuojelulain mukainen ja toimintaa ohjaava ympäristölupa, jolla säädellään satama-alueiden melu- ja päästötasoja sekä jätehuoltoa. Ilman ympäristölupia satama ei voi toimia, ja lupaehtoja tulee kaikkien satama-alueella toimivien noudattaa.
Satamatoimintojen vaikutukset ilmanlaatuun aiheutuvat pääosin laivaliikenteestä. Sen lisäksi vaikutuksia syntyy ajoneuvo-, juna- ja työkonepäästöistä sekä poikkeustilanteissa hienojakoisten irtolastien hetkellisestä pölyhaitasta.
Satunnaisesti jokin lasti saattaa aiheuttaa myös hajuhaittaa. Hajut ovat tilannekohtaisia, esim. kostea puuhake haisee, samoin hajuja erittyy, kun lastia puretaan tai satamassa säilytettyjä tuotteita lastataan ajoneuvoihin jatkokuljetusta varten.
Satamatoiminnan erityispiirteisiin kuuluu myös raskaiden työkoneiden ja eri liikennevälineiden melupäästöjä sekä erilaisia kovia kolahduksia. Toimintojen sijoittamisella, meluvalleilla ja varastokasojen muodostamisella ehkäistään meluvaikutusta. Meluvaikutuksia on myös mitattu, niin lyhytkestoisina kohdemittauksina kuin pitkäkestoisena mittauksena, ja niiden mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa lähimmille asutuksille. Ajoittaista virkistyshaittaa voi esiintyä.
Satama järjestää alusten jätehuollon. Aluksilta vastaanotetaan mm. öljypitoisia jätteitä, käymäläjätevesiä sekä kiinteitä jätteitä erilliskerättyinä. Jätteet toimitetaan erityisiin vastuullisiin toimipisteisiin, missä ne pystytään suureksi osaksi jatkohyödyntämään.
Muita toiminnan vaikutuksia on esimerkiksi valaistuksen häikäisy. Satamassa on siirrytty vaiheittain paremmin kohdennettaviin led-heittimiin. Samalla sähkönkulutusta ja hiilijalanjälkeä on saatu alennettua merkittävästi. Alueella tarvitaan tehokasta valaistusta työturvallisuuden varmistamiseksi.
Loviisan sataman kautta kulkee erilaisia tuotteita, millä on erilaisia ominaishajuja mm. puuhaketta ja kierrätyspolttoaineita. Hajuista ei ole terveydellistä haittaa.
Hajut ovat tilannekohtaisia, esim. kostea puuhake haisee, samoin hajuja erittyy, kun lastia puretaan tai satamassa säilytettyjä tuotteita lastataan ajoneuvoihin jatkokuljetusta varten.
Loviisan Sataman kautta ei ole kulkenut vuoden 2024 jälkeen käsittelemätöntä ruokajätettä sisältäviä kierrätyspolttoaineita. Sataman kautta kulkee kuivaa, yhdyskuntajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettua polttoainetta. Se koostuu pääasiassa muoveista, pahvista ja vastaavan kaltaisista jakeista, joita ei ole pystytty muulla tavoin hyötykäyttämään. Nämä lastit on varastoitu sisätiloissa toukokuun 2025 alusta lähtien, jotta mahdolliset hajut eivät pääse leviämään ympäristöön.
Kierrätyspolttoaineen varastoinnin ja käsittelyn vuonna 2025 tehdyn hajupäästömallinnuksen perusteella kierrätyspolttoaineen varastoinnista ja käsittelystä ei aiheudu hajuhaittaa lähialueille. Tunnistettavaa hajua voi harvoin esiintyä satamaa lähimpien asuinrakennusten kohdalla, mikäli sääolosuhteet ovat epäsuotuisat.
Satamatoiminnan erityispiirteisiin kuuluu raskaiden työkoneiden ja eri liikennevälineiden melupäästöjä sekä erilaisia kovia kolahduksia. Toimintojen sijoittamisella, meluvalleilla ja varastokasojen muodostamisella ehkäistään meluvaikutusta.
Sallitut melutasot määritellään sataman ympäristöluvissa. Meluvaikutuksia on myös mitattu, niin lyhytkestoisina kohdemittauksina kuin pitkäkestoisena mittauksena, ja niiden mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa lähimmille asutuksille. Ajoittaista virkistyshaittaa voi esiintyä.
Jätepolttoaine on pääosin uusiutuvaa energiaa, ja sen hyödyntäminen auttaa Suomea luopumaan fossiilisista polttoaineista ja varmistamaan energian riittävyyden.
Kiertotalouslasteja kulkee useiden Suomen satamien kautta lämmitysenergian tuotantokäyttöön. Koska Suomi on käytännössä saari, tapahtuu logistiikka laivoilla. Myös Loviisan satama mahdollistaa kiertotaloustoimintoja sekä vihreää siirtymää.
Jätteen energiahyödyntäminen on tehokas ja resurssiviisas tapa päästä kierrätyskelvottomasta jätteestä eroon. Kaikissa Euroopan maissa ei ole riittävästi resursseja hyödyntää kaikkea polttoaineeksi kelpaavaa jätettä. Jätettä kannattaa tuoda Suomen kaltaisiin maihin, missä sen energiakäytön hyötysuhde on hyvä, jopa yli 90 prosenttia. Energiahyödyntämisen ainut ja paljon huonompi vaihtoehto on kaatopaikkasijoittaminen, mistä syntyy erittäin haitallisia metaanipäästöjä.
Suomessa jäte päätyy tehokkaille polttolaitoksille, joissa meille syntyy esimerkiksi sähköä ja lämpöä. Suomen lämpöhuollon huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että olemassa olevaa laitoskantaa voidaan käyttää tehokkaasti ja polttoainetta riittää. Samoin on tärkeää, että polttoaineiden toimitusketjut toimivat kitkattomasti.
1. Akuutti turvallisuusriski: ilmoita pelastuslaitokselle. Soita 112.
2. Ilmoita vähemmän kiireellisestä haitasta satamalle palautelomakkeen kautta. Kerro mitä, missä ja milloin haitta esiintyi. Kirjaa havainnot tarkasti (paikka, aika, kesto). Satama seuraa palautteita ja vastaa niihin. Haittoja pyritään jatkuvasti vähentämään.
3. Jos haitta edelleen mielestäsi jatkuu, ota yhteyttä sataman ympäristöluvan valvojaan, eli Lupa- ja valvontaviraston Ympäristöosastoon.